huoh
tämä blogipa on luotu silloin, kun oli ehkä se todellisin alamäki, ja ehkä siitä johtuen en osannu silloin aloittaa kirjoittamaan.
ja yritinpä irc-gallerian päiväkirja-toiminnollakin välillä aukkoa täyttää,
toimiko se?
no ehkä hetkellisesti joo..

ylämäkeen on siis jo hiukan päästy, tosin pieniä, välillä jyrkkiäkin alamäkiä on viime aikoina ollut, mut se on taas tasaantunu tasaseks tai lieväksi nousuksi.

yritin tuossa itselleni ostaa asuntoa, oli pikkuisen jännät paikat, minä kun melko tunnetusti inhoan kaikkia aikuisten juttuja. verotoimistot, vakuutusyhtiöt, pankit ja kaikki konttorit ovat minun kauhun paikkojani.
noh, kuitenkin iskin silmäni asuntoon joka tästä samasta talosta oli myytävänä halvalla, tilasin jopa keskusteluajan pankkiin laina-asioissa (hurra).
kävin sunnuntaina asuntoa katsomassa, maanantaina soitin välittäjälle, että olen kiinnostunut. tänään ilmeni, että myyjä nostaa hintaa 25 000 eurolla :D
niin että kenen säkää?
tosin, jos se olisi siinä vanhassa hinnassa pysynyt, niin vesilahtelainen mies olisi sen ostanut.
olis muute täältä asunto myynnissä, kalliilla lähtis, mut sais ainakin yhden tosi hyvän naapurin!

kuuluuko olla iloinen vai surullinen kun on saikulla?
mä oon ehkä eniten nyt tylsistynyt, on ihan sitä mieltä, että huomenna olisin voinut jo mennä töihin, mutta kun sairaslomalapussa lukee keskiviikkokin vielä, niin ei vaan saa mennä.
kai se hyvä on huominenkin vielä rennosti ottaa, tänään vasta kuume laski alas ja vatsassa pysyy ruokaa..

nyt just:
melko tasapainoinen, hiukan väsynyt olo
ei nälkä
rottaleffa kesken, myös pohdinta sen jatkamisesta on kesken
haaveilen persikkarahkasta, jonka ainekset ostin jo
kirjoitan viimeiset lauseet
ja jätän ilmaan, tuleeko jatkoa koskaan....